perjantai 25. huhtikuuta 2014

Arkiruokia

Tämä teksti sai alkunsa, kun lueskelin Facebookin erinäisten vegaaniryhmien keskustelua siitä, millaisena vegaaniruokaa ei-vegaanien keskuudessa pidetään ja millaisena sitä pitäisi ei-vegaaneille markkinoida. Aloin pohtia syitä sille, miksi itse syön sellaista ruokaa, mitä syön. Tämä ei ole mikään eläinoikeusteksti, vaan ihan käytännön syömisen pohdiskelua jutusteluhengessä.

Homma lähtee kohdallani siitä, että ruoan on oltava vegaanista. Pyrin myös valitsemaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita, koska en halua syömisvalinnoillani aiheuttaa harmia ympäristölle, ihmisille ja tuleville sukupolville.

Ruoan pitää maistua hyvältä, sillä pahanmakuisen ruoan syöminen on ärsyttävää. Hyvänmakuinen ruoka ei ole synonyymi sille, että söisin pelkästään eineksiä, pelkästään prosessoitua ruokaa, pelkästään prosessoimatonta ruokaa, pelkästään raakaruokaa, pelkästään gluteenitonta ruokaa tai pelkästään jotain muuta tiukan kriteerin evästä. Esimerkiksi salaatti voi olla hyvää tai sitten se voi olla pahaa, mutta salaatti itsessään ei ole synonyymi hyvälle tai pahalle ruoalle.

Ruoan tekemisen pitää olla mielekästä ja mukavaa. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että syön einespyöryköitä ja ranskalaisia ja joskus useamman tunnin pilkkomista ja kokkailua. Useimmiten ruoanlaittoni on jotain tältä väliltä.

Yritän syödä terveellisesti, mutta en mene rikki, jos tämä ei jokaisella aterialla onnistu tai jos unohdan sen ihan tarkoituksella. Minulle terveellinen ruoka tarkoittaa sitä, että syön monipuolisesti vihanneksia, juureksia, salaatteja, yrttejä, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, pähkinöitä, viljoja sekä kaikenlaisia näistä jalostettuja tuotteita. En erityisesti jaksa vouhottaa esimerkiksi proteiinista, vaan pidän tärkeämpänä sitä, että syön riittävästi ja monipuolisesti kaikenlaista, jolloin proteiinintarpeeni täyttyy lähes automaattisesti.

En välttele prosessoituja tai lisäaineilla kyllästettyjä tuotteita mitenkään erityisesti, mutta en myöskään syö pelkästään niitä, vaan yritän resurssieni mukaisesti syödä mahdollisimman paljon ns. whole food -termin mukaista ruokaa. Perustelen tätä yksinkertaisesti sillä, että oma kroppa tuntuu paremmalta silloin, kun teen ruokaa alusta asti itse kuin silloin jos olen pidemmällä eines-, margariini- ja lisäainedieetillä.

Rakastan pakasteherneitä ja muita pakastetuotteita, sillä ilman niitä söihin huomattavasti vähemmän kaikenlaisia tärkeitä kasviksia. Mikä tahansa ruoka saa ison buustauksen tärkeitä ravintoaineita ja tärkeitä makuja, kun sekaan heittää esimerkiksi puoli pussillista pakasteherneitä, -maissia, -ruusukaalia, -parsakaalia, -papuja tai mitä kaikkea jänskää pakasteosastolta löytyykään.

Lyhyesti sanottuna ruokani pitää olla eettistä, hyvänmakuista sekä useimmiten omien kriteerieni mukaan terveellistä ja sen valmistamisen pitää olla mielestäni kivaa.

Tässä pari arkiruokaa, joita teen tosi usein:
  • Avokadopasta. Se on helppo ja nopea tehdä, jos vain avokadot sattuvat olemaan sopivan kypsiä. Reseptiä voi muokata vielä vähän ruokaisammaksi lisäämällä siihen esimerkiksi paistettua tofua tai niitä pakasteherneitä.
  • Salaatti. Kyllä, salaatti! Paistan paketillisen tofua (tai vaihtoehtoisesti marinoin esim. kikherneitä) ja sillä aikaa pilkon tomaattia, kurkkua, paprikaa, sipulia ja salaattia kulhoon. Kastikkeen teen etikasta, öljystä, valkosipulista, suolasta ja mustapippurirouheesta. Oleellista tässä ruoassa on se, että sitä syödään oikeasti iso annos.
  • Keitto. Laitan kattilaan vettä ja kasvisliemikuution. Pilkon sinne perunaa, porkkanaa, sipulia ja muita mahdollisia vihanneslokeron herkkuja ja pari kourallista soijarouhetta tai -suikaleita. Keittämisen loppuvaiheessa lisään sekaan aarteita pakastimesta, kuten vaikkapa niitä suosikkejani eli pakasteherneitä. Maustan keittoni yleensä aika simppelisti suolalla ja pippurilla sekä yrttimausteilla, mutta usein ripautan sekaan myös jotain chiliä. Ihan hirvittävän hyvää keittoa saa, kun liemen sekaan lisää tomaattipyrettä ja kookosmaitoa.
  • Teen tosi usein vohveliraudalla toasteja, koska leipä nyt vain on tosi paljon parempaa rapeana. Täytän leivän asioilla, joita löytyy jääkaapista ja puristan vohveliraudan sisälle muutamaksi minuutiksi. Niin hyvää! Leivän voi täyttää esim. vegaanisella pestolla, pavuilla, tofusuikaleilla tai seitanleikkeleillä ja tomaatilla.
  • Ranskikset. Ranskisten kylkeen voi laittaa uuniin paistumaan marinoituja kikherneitä tai soijasuilaleita. Kaveriksi ranskiksille voi tehdä kivan salaatin tomaatista ja sipulista. Ketsupin virassa omalla lautasellani on useimmiten maustamaton soijajogurtti.
  • Smoothie. Tämä menee ehkä enemmän aamiaisosastoon, mutta pääsi kuitenkin tälle listalle. Smoothieni koostuu useimmiten banaanista, appelsiinista ja mustikoista. Jos minulla on tuoretta basilikaa, niin laitan sitä smoothien sekaan, koska se maistuu yllättävästi ihanalta. Nesteenä smoothiessa käytän useimmin vettä ja lisäksi sen sekaan päätyy myös jotain pähkinöitä tai siemeniä. Smoothieta pitää tietysti tehdä suurin piirtein ämpärillinen.
  • Perunat ja kastike. Suosikkiruoka lapsuudestani lähtien! Perunoiden keittämisen aikana teen kastikkeen, useimmiten tällä ohjeella. Perunoiden ja kastikkeen oheen paistan tofua, seitania tai jotain muuta jääkaapista löytyvää eineskamaa.
  • Tacot tai tortillat. Yksinkertaista ja hyvää! Paljon rehuja sekä soijarouhetta, tofua tai papuja. Kastikkeeksi käyvät esim. maustettu maustamaton soijajogurtti, salsa tai itsetehty cashewkastike tai hummus.
Jos soija jostain syystä pelottaa, niin sen voi kaikissa näissä resepteissä korvata muilla pavuilla, herne- tai härkäpapurouheella tai erilaisilla herne- tai härkäpaputempeillä.

Nyt tuli nälkä, joten alanpa suunnittelemaan, mitä tänään syön!