tiistai 9. joulukuuta 2014

Vegaani ja sekasyöjä samassa joulupöydässä


Kasvissyöjälle ja vegaanille joulu voi tuntua pahalta, jos joutuu kuulemaan ja näkemään paljon hehkutusta lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden syömisestä. Monia henkilöitä ahdistaa jo etukäteen ajatus siitä, että jouluaatto pitää viettää muuten niin ihanien ihmisten seurassa, mutta muiden elollisten olentojen syömistä seuraten.

Tässä joulupöytään muutama toimintavinkki, joiden avulla ehkä saatetaan välttää pahimmat mielenpahoittamiset puolin ja toisin.


Kasvisruoka maistuu kaikille

Monet perinteiset jouluruoat, kuten laatikot, on mahdollista valmistaa ilman eläinperäisiä tuotteita ilman, että kukaan varsinaisesti huomaa suurta eroa. Esimerkiksi kaurakermalla saa ihanaa täyteläisyyttä ja rasvaisuutta laatikoihin. Suosittelen tekemään mahdollisimman monista ruoista vegaaniset versiot kaikille eikä pelkästään juhlien vegaanille.

Jälkiruoat on tosi helppo toteuttaa vegaanisena, sillä reseptejä on valtavasti. Myös valmiita ja ennestään jo tuttuja tuotteita on kaupoissa paljon. On myös kannatettavaa keksiä ihan uusia, yhteisiä jouluherkkuja, jotka sopivat kaikille.

Jos vegaanille on omat laatikot sekä rosollit ja sekasyöjille omansa, se konkretisoi sitä erillisyyden tunnetta, jota eri ruokavalioita noudattavat henkilöt saattavat tuntea. Jos taas kaikki voivat lusikoida laatikoita samoista kulhoista, kuuluvat kaikki samaan porukkaan.


Kata ruoat muualle kuin ruokapöytään

Ruoat kannattaa kattaa ihan muualle kuin juuri siihen kasvissyöjän nenän alle. Tämä on myös käytännöllistä, sillä ruokapöytä rauhoittuu näin syömiseen ja seurusteluun, kun pöydässä istuvien ei tarvitse kurkotella ja ojennella kippoja toisilleen.


Ruoan alkuperästä ei kannata puhua ruokapöydässä

Kasvissyöjällä on useimmiten hyvät perustelut sille, miksi hän on kasvissyöjä. Eläinten kohtelu on sekä eettisesti että ympäristön kannalta monin tavoin ongelmallista. Syitä on monia muitakin, mutta ruokapöytä ei ole tälle keskustelulle kuitenkaan paras paikka.

Jos et itse ole kasvissyöjä, älä kysy kasvissyöjän motiiveista ruokailun aikana. Jos taas olet kasvissyöjä, älä ota omaa tai muiden ruokavaliota puheeksi joulupöydässä. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa riitaa ja pahaa mieltä. Tietoa eläintuotannon ongelmallisuudesta on todennäköisesti vaikea uskoa tai ottaa vastaan, jos samaan aikaan syö niitä ongelmallisia asioita.

Ruoasta ja sen alkuperästä saa tietysti puhua, mutta se kannattaa tehdä puolueettomalla maaperällä eli jossakin muualla kuin ruokapöydässä. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse tietää vastausta. Jos olet kasvissyöjä ja joku kysyy vaikean kysymyksen, voit sanoa, että et tiedä vastausta kysymykseen, mutta voit selvittää asiaa ja palata siihen myöhemmin.

Jos keskustelu käy ruokapöydässä tai missä vain muulla sellaiseksi, että siitä tulee jollekulle paha mieli, on täysin ookoo mainita asiasta tai vaihtaa puheenaihetta huomaamattomasti.


Vitsaile hyvällä maulla

Huumori on todella tärkeä asia. Vieläkin tärkeämpää on se, että vitsi naurattaa kaikkia sen sijaan, että vitsissä nauretaan jollekulle, joka sitten tuntee olonsa epämukavaksi. Ole kuitenkin armollinen kanssavitsailijoille. Jos joku kertoo huonon tai monta kertaa kerrotun vitsin esimerkiksi sopimuksesta pupun kanssa, voi olla parempi vain hymähtää sille iloisesti ja vaihtaa puheenaihetta.

Kaikkia omaan päähän putkahtaneita nokkeluuksia ei ole pakko sanoa ääneen. Toisen henkilön ruokavaliosta tai -valinnoista vitsailu ei useinkaan ole asiallista oli vitsailijana sitten vegaani tai sekaani.


Valmistaudu etukäteen

Voi olla kiusallista joutua pöytään, jossa itselle ei ole mitään syötävää. Tämä on yleensä helppo ennakoida ilmoittamalla omasta ruokavaliosta etukäteen. Jos olet kasvissyöjä, kerro joulupöydän järjestäjälle etukäteen, mitä voit syödä ja tarjoudu auttamaan reseptien, tuotteiden ja tarjoilujen kanssa. Jos taas olet järjestämässä joulukattausta ja tiedät, että paikalle on tulossa kasvissyöjä, pyydä häneltä lisätietoja.


Toivotan kaikille lukijoille ja sattumalta tänne päätyneille lempeää joulun aikaa, miten ikinä sitten sitä vietättekään!

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kikherne-peruna-tomaattikeitto


Keittelin keittoa, ja siitä tuli hyvää! Sopivasti tulista ja tuhtia. Keiton kaveriksi tein pikakrutonkeja leivänpaahtimessa: Paahda ruisleipäsiivut, anna niiden jäähtyä eli kuivahtaa ja pilko ne sitten suupaloiksi.

Kikherne-peruna-tomaattikeitto (nälästä riippuen 2–4:lle)
  • 3 keskikokoista perunaa
  • 1 sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 5 dl keitettyjä kikherneitä
  • 8 dl vettä
  • 1 tl kasvisfondia tai kasvisliemijauhetta
  • 1/4 tl mustapippurirouhetta
  • 1/8 tl cayennepippuria
  • 1/2 tl timjamia
  • 1/2 tl meiramia
  • 1 dl (100 g) tomaattipyrettä
  1. Kuori perunat, sipulit ja valkosipulinkynsi. Leikkaa pieniksi lohkoiksi.
  2. Laita perunat, sipulit, valkosipuli, kikherneet, vesi, kasvisfondi, mustapippuri, cayenne, timjami ja meirami kattilaan ja laita levy päälle. Kun vesi kiehuu, vähennä lämpö kolmasosaan ja keitä, kunnes perunat ovat kypsiä eli n. 14 minuuttia.
  3. Lisää keiton sekaan tomaattipyre ja soseuta keitto. Maista ja lisää suolaa, jos siltä tuntuu.
  4. Tarjoile pikaruiskrutonkien kera.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Paahdetut valkosipuli-ruusukaalit

Hieno lautanen allaan kansio sekä torkkupeite.

Jos sinulla on ruusukaalitrauma, voit parantaa sen tällä reseptillä. Tähän mennessä olen syönyt ruusukaalit keitettyinä tai höyrytettyinä, mutta tulevaisuudessa taidan käyttää ruusukaalit aina uunin kautta. Niin hyviä!

Paahdetut valkosipuli-ruusukaalit (2–4:lle)
  • 500 g ruusukaaleja
  • 2 rkl öljyä
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,25 tl jauhettua valkopippuria
  • 4 valkosipulin kynttä murskattuna
  1. Leikkaa ruusukaaleista kannat ja poista uloimmat lehdet. Puolita ruusukaalit.
  2. Sekoita ruusukaalien joukkoon öljy, suola, valkopippuri sekä valkosipuli.
  3. Levitä ruusukaalit uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia eli kunnes ruusukaalit ovat saaneet väriä ja muuttuneet pehmeiksi.
Tällä kertaa söin ruusukaalit marinoitujen herneiden ja kikherneiden sekä siirappilanttujen kanssa. Toisella kertaa voisin syödä niitä ihan taivaallisen hyvien paahdettujen vihreiden papujen kanssa, joille löydät ohjeen Chocochilistä: chocochili.net/2014/08/paahdetut-vihreat-pavut.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Tonnikalaton pasta


Jääkaapissa odotti avaamistaan tuommoinen vegetonnikalapaketti. Päätin tehdä pastaa. Hyvää tuli.

Tonnikalaton pasta (kahdelle)
  • 2 tl öljyä
  • 1 sipuli
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 paprika
  • 1 pkt Vantastic Foodsin vegetonnikalaa*
  • 0,5 tuubia tai yksi pikkupurkki tomaattipyrettä
  • 1 prk kaurakermaa
  • 1 tl kuivattua tilliä
  • 0,25 tl suolaa
  • ripaus cayennepippuria
  1. Kuumenna öljy ja pilko sillä aikaa sipuli, valkosipuli ja paprika.
  2. Kuullota sipulia ja valkosipulia hetken aikaa. Lisää paprika ja paloittele myös vegetonnikala mukaan. Paista hetkinen.
  3. Lisää loput aineet ja anna muhia kymmenisen minuuttia.
  4. Tarjoile pastan kera.
* Veggie Tunaa voi ostaa Runsaudensarvesta (Tampere) ja Vegekaupasta (Turku ja Lappeenranta). Saattaapi olla, että sitä saa myös Ekolosta (Helsinki ja Jyväskylä). Se ei maistu tonnikalalta, mutta kyllä siinä on semmoinen kalaisa meininki.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Pinaatti–cashewricotta-lasagne


Kaapissa oli kaikenlaisia asioita, joista piti päästä eroon, joten päätin sujauttaa ne lasagnen sekaan. Tuli kyllä mainiota! Syötin tätä ihmisille kylmänä Vegaaniliiton piknikillä ja silläkin tyylillä tämä maistui ja keräsi kehuja. Kannattaa siis testailla!

Huom! Cashewricottaa varten on hyvä olla hyvä blenderi eli ei mikä tahansa halpis parinkympin vehje. Niissä ei ole tarpeeksi tehoja tekemään pähkinöistä muusia, joten pahimmassa tapauksessa koko laite menee mäsäksi. Pähkinöistä tulee pehmeämpiä, kun niitä liottaa vähintään yön yli, mutta silloinkaan kaikki blenderit eivät niihin tehoa. Olkaa siis varoitetut!

Pinaatti–cashewricotta
  • 5 dl cashewpähkinöitä (blenderistä riippuen joko yön yli liotettuna tai ei)
  • 3 dl vettä
  • 100 g tuoretta pinaattia
  • 1 tl suolaa
  • 2 dl oluthiivahiutaleita
  1. Laita kaikki ainekset blenderiin ja soseuta tasaiseksi massaksi.

Tomaattitäyte
  • 7 öljyyn säilöttyä aurinkokuivattua tomaattia
  • 7 kirsikkatomaattia tai pari tavallista
  • 2 rkl öljyä (esim. tomaattien öljyä)
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 0,5 tuubia tai yksi pikkupurkki tomaattipyrettä
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,5 tl mustapippuria
  • 2 dl vettä
  • 2 dl soijarouhetta
  1. Laita kaikki ainekset soijarouhetta lukuun ottamatta blenderiin ja soseuta tasaiseksi.
  2. Lisää soijarouhe ja anna turvota hetken aikaa.

Juustopäällinen
  • 1 paketti sulavaa vegaanista juustoa (Käytin SoyaToo!-merkkistä mantelimozzarellaraastetta, mutta Cheezly käy varmasti myös)
  • 1 prk kaurakermaa
  • loraus öljyä
  1. Murenna juusto ja sekoita se muiden ainesten kanssa.

Ja sitten se itse lasagne
  • lasagnelevyjä
  • kaikki muut tässä mainitut soosit ja päälliset
  1. Pinoa ainekset vuokaan parhaaksi katsomassasi järjestyksessä.
  2. Paista 190-asteisessa uunissa 50 minuuttia.
  3. Anna tekeytyä kymmenen minuuttia ennen tarjoilua.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Pitsapitsa


Lauantaina vietetään maailmanlaajuista vegaanipitsapäivää. Koska en tuolloin ehdi näperrellä, päätin ottaa varaslahdön ja tehdä pitsaa jo tänään. Sain aikaiseksi pitsan, jonka täytteenä on pitsaa!

Pitsapitsa
  • kaksinkertainen annos pitsataikinaa
  • vegaanista juustoa (esim. Wilmersburger, Smokeyrisella, Cheezly tai Tofutti)
  • vegaanista pastakastiketta (ostin valmiina, koska olen laiska)
  • kivoja täytteitä, kuten paprikaa, ananasta, sipulia, oliiveja ja vegesalamia (esim. Topas)
  1. Valmista pitsataikina ohjeen mukaan ja anna sen kohota. Jaa taikina kahtia ja kauli toisesta palasta pyöreä pitsa. Levitä sen päälle pastakastiketta.
  2. Kaulitse loppu taikina levyksi ja ota siitä pyöreällä muotilla pieniä pitsapohjia. Asettele pohjat ison pitsapohjan päälle ja täytä.
  3. Paista 225-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.
Topasin salamista saa tähän pitsaan sopivia paloja, kun ne leikkaa pienellä pyöreällä muotilla!

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Arkiruokia

Tämä teksti sai alkunsa, kun lueskelin Facebookin erinäisten vegaaniryhmien keskustelua siitä, millaisena vegaaniruokaa ei-vegaanien keskuudessa pidetään ja millaisena sitä pitäisi ei-vegaaneille markkinoida. Aloin pohtia syitä sille, miksi itse syön sellaista ruokaa, mitä syön. Tämä ei ole mikään eläinoikeusteksti, vaan ihan käytännön syömisen pohdiskelua jutusteluhengessä.

Homma lähtee kohdallani siitä, että ruoan on oltava vegaanista. Pyrin myös valitsemaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita, koska en halua syömisvalinnoillani aiheuttaa harmia ympäristölle, ihmisille ja tuleville sukupolville.

Ruoan pitää maistua hyvältä, sillä pahanmakuisen ruoan syöminen on ärsyttävää. Hyvänmakuinen ruoka ei ole synonyymi sille, että söisin pelkästään eineksiä, pelkästään prosessoitua ruokaa, pelkästään prosessoimatonta ruokaa, pelkästään raakaruokaa, pelkästään gluteenitonta ruokaa tai pelkästään jotain muuta tiukan kriteerin evästä. Esimerkiksi salaatti voi olla hyvää tai sitten se voi olla pahaa, mutta salaatti itsessään ei ole synonyymi hyvälle tai pahalle ruoalle.

Ruoan tekemisen pitää olla mielekästä ja mukavaa. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että syön einespyöryköitä ja ranskalaisia ja joskus useamman tunnin pilkkomista ja kokkailua. Useimmiten ruoanlaittoni on jotain tältä väliltä.

Yritän syödä terveellisesti, mutta en mene rikki, jos tämä ei jokaisella aterialla onnistu tai jos unohdan sen ihan tarkoituksella. Minulle terveellinen ruoka tarkoittaa sitä, että syön monipuolisesti vihanneksia, juureksia, salaatteja, yrttejä, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, pähkinöitä, viljoja sekä kaikenlaisia näistä jalostettuja tuotteita. En erityisesti jaksa vouhottaa esimerkiksi proteiinista, vaan pidän tärkeämpänä sitä, että syön riittävästi ja monipuolisesti kaikenlaista, jolloin proteiinintarpeeni täyttyy lähes automaattisesti.

En välttele prosessoituja tai lisäaineilla kyllästettyjä tuotteita mitenkään erityisesti, mutta en myöskään syö pelkästään niitä, vaan yritän resurssieni mukaisesti syödä mahdollisimman paljon ns. whole food -termin mukaista ruokaa. Perustelen tätä yksinkertaisesti sillä, että oma kroppa tuntuu paremmalta silloin, kun teen ruokaa alusta asti itse kuin silloin jos olen pidemmällä eines-, margariini- ja lisäainedieetillä.

Rakastan pakasteherneitä ja muita pakastetuotteita, sillä ilman niitä söihin huomattavasti vähemmän kaikenlaisia tärkeitä kasviksia. Mikä tahansa ruoka saa ison buustauksen tärkeitä ravintoaineita ja tärkeitä makuja, kun sekaan heittää esimerkiksi puoli pussillista pakasteherneitä, -maissia, -ruusukaalia, -parsakaalia, -papuja tai mitä kaikkea jänskää pakasteosastolta löytyykään.

Lyhyesti sanottuna ruokani pitää olla eettistä, hyvänmakuista sekä useimmiten omien kriteerieni mukaan terveellistä ja sen valmistamisen pitää olla mielestäni kivaa.

Tässä pari arkiruokaa, joita teen tosi usein:
  • Avokadopasta. Se on helppo ja nopea tehdä, jos vain avokadot sattuvat olemaan sopivan kypsiä. Reseptiä voi muokata vielä vähän ruokaisammaksi lisäämällä siihen esimerkiksi paistettua tofua tai niitä pakasteherneitä.
  • Salaatti. Kyllä, salaatti! Paistan paketillisen tofua (tai vaihtoehtoisesti marinoin esim. kikherneitä) ja sillä aikaa pilkon tomaattia, kurkkua, paprikaa, sipulia ja salaattia kulhoon. Kastikkeen teen etikasta, öljystä, valkosipulista, suolasta ja mustapippurirouheesta. Oleellista tässä ruoassa on se, että sitä syödään oikeasti iso annos.
  • Keitto. Laitan kattilaan vettä ja kasvisliemikuution. Pilkon sinne perunaa, porkkanaa, sipulia ja muita mahdollisia vihanneslokeron herkkuja ja pari kourallista soijarouhetta tai -suikaleita. Keittämisen loppuvaiheessa lisään sekaan aarteita pakastimesta, kuten vaikkapa niitä suosikkejani eli pakasteherneitä. Maustan keittoni yleensä aika simppelisti suolalla ja pippurilla sekä yrttimausteilla, mutta usein ripautan sekaan myös jotain chiliä. Ihan hirvittävän hyvää keittoa saa, kun liemen sekaan lisää tomaattipyrettä ja kookosmaitoa.
  • Teen tosi usein vohveliraudalla toasteja, koska leipä nyt vain on tosi paljon parempaa rapeana. Täytän leivän asioilla, joita löytyy jääkaapista ja puristan vohveliraudan sisälle muutamaksi minuutiksi. Niin hyvää! Leivän voi täyttää esim. vegaanisella pestolla, pavuilla, tofusuikaleilla tai seitanleikkeleillä ja tomaatilla.
  • Ranskikset. Ranskisten kylkeen voi laittaa uuniin paistumaan marinoituja kikherneitä tai soijasuilaleita. Kaveriksi ranskiksille voi tehdä kivan salaatin tomaatista ja sipulista. Ketsupin virassa omalla lautasellani on useimmiten maustamaton soijajogurtti.
  • Smoothie. Tämä menee ehkä enemmän aamiaisosastoon, mutta pääsi kuitenkin tälle listalle. Smoothieni koostuu useimmiten banaanista, appelsiinista ja mustikoista. Jos minulla on tuoretta basilikaa, niin laitan sitä smoothien sekaan, koska se maistuu yllättävästi ihanalta. Nesteenä smoothiessa käytän useimmin vettä ja lisäksi sen sekaan päätyy myös jotain pähkinöitä tai siemeniä. Smoothieta pitää tietysti tehdä suurin piirtein ämpärillinen.
  • Perunat ja kastike. Suosikkiruoka lapsuudestani lähtien! Perunoiden keittämisen aikana teen kastikkeen, useimmiten tällä ohjeella. Perunoiden ja kastikkeen oheen paistan tofua, seitania tai jotain muuta jääkaapista löytyvää eineskamaa.
  • Tacot tai tortillat. Yksinkertaista ja hyvää! Paljon rehuja sekä soijarouhetta, tofua tai papuja. Kastikkeeksi käyvät esim. maustettu maustamaton soijajogurtti, salsa tai itsetehty cashewkastike tai hummus.
Jos soija jostain syystä pelottaa, niin sen voi kaikissa näissä resepteissä korvata muilla pavuilla, herne- tai härkäpapurouheella tai erilaisilla herne- tai härkäpaputempeillä.

Nyt tuli nälkä, joten alanpa suunnittelemaan, mitä tänään syön!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Lähes törkyhyvä keitto

Super Bowl -hengen mukainen sämpylä.

Tein keittoa. Siitä tuli törkyhyvää. On kuitenkin vähän huijausta kirjoittaa resepti tänne blogiin, koska käytin sellaista ainesosaa, jota pitää tilata ulkomaan kaupasta. Koska haluan kuitenkin jakaa tämän erikoistuotteen ilosanomaa, päätyi resepti blogiin asti.

Jos joskus maailmassa tilaat jotain iHerb-verkkokaupasta, sanotaan nyt vaikka vegaanista kosmetiikkaa, niin ota ihmeessä tilaukseen mukaan tämä tuote: vegaaninen "kana"liemitahna. Sanon vaan, että "Voi herranen aika ja hyvä isä!"

Ihan oikeasti kyllä uskon, että keitosta tulee ainakin lähes törkyhyvää, vaikka tuon erikoistuotteen tilalla käyttäisikin kotoisampaa vaihtoehtoa. Koska keitossa on tosi paljon erilaisia ja erimakuisia kasviksia ja sitä keitetään suht pitkään (ja koska siinä on Ameriikan taikatahnaa), en maustanut keittoa mitenkään erityisen ronskilla otteella. Jos tällä ohjeella tuntuu siltä, että keitto kaipaa lisäpotkua, niin olet oikein oikeutettu sitä siihen lisäämään.

Lähes törkyhyvä keitto (4:lle)
  • 2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
  • 2 punasipulia
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 pkt tofua
  • 2 sellerin vartta
  • 3 porkkanaa
  • 4 perunaa
  • 1 chili
  • 1,5 l vettä
  • 1 rkl kasvisliemijauhetta
  • 1 tl mustapippurirouhetta
  • 200 g (pakaste)herneitä
  • 200 g (pakaste)maissia
  1. Kuumenna öljy kattilassa. Kuutioi punaispuli ja silppua valkosipuli. Laske hieman lieden lämpötilaa ja kuullota sipuleita kuumassa öljyssä parin minuutin ajan.
  2. Leikkaa tofu ohuiksi suikaleiksi. Lisää se sipuleiden sekaan ja paistele muutaman minuutin ajan. Samalla voit pestä, kuoria ja kuutioida kaikki loput kasvikset.
  3. Lisää kasvikset ja kuullota niitäkin parin minuutin ajan.
  4. Lisää vesi, kasvisliemijauhe ja mustapippuri. Maistele ja tarkista, tarvitseeko liemi lisää makuja. Jos siltä tuntuu, niin lisää suolaa, yrttimausteita ja mitä tahansa maustekaapin asioita, joista tykkäät.
  5. Anna keiton kiehua 15 minuuttia. Tarkista, ovatko perunat ja porkkanat kypsiä. Jos eivät ole, niin keitä vielä lisää. Jos ovat kypsiä, lisää herneet ja maissit ja anna vielä kiehua vähintään viisi minuuttia.
  6. Tarjoile höyryävänä.

Haluan sanoa vielä sanasen varsiselleristä. Tiedän, että siitä ei juuri tykätä. Minun mielestäni sille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus, sillä oikeastaan se on aika hyvä vihannes. Jos et tykkää haukata sitä suoraan raakana, niin älä tee niin – en minäkään. Jos et halua juoda mehua, jonka sekaan sitä on puristettu, niin älä tee niin – paitsi että suosittelen silti kokeilemaan, miltä maistuu itsepuristettu mehu, jossa on paljon omenaa, paljon appelsiinia, muutama porkkana ja yksi sellerin varsi. Sen sijaan, leikkaa selleri ihan pikkuisiksi paloiksi ja laita ne mukaan keittoon tai muhennokseen. Kypsennä niin kauan, että selleri on muhjaantunut ihan atomeiksi. Sitten maista ja totea, että eihän se nyt niin kamalaa ehkä ollutkaan. Tarvittaessa toista käsittely, sillä suu tottuu ajan kanssa erilaisiin makuihin.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Tortillalätyt


Meillä oli eilen tortillabileet, joihin tortillalätyt tehtiin ihan itse! Itsetehtynä ne maistuvat paremmilta kuin kaupan jo hieman liioitellun lisäaineiset tortillalätyt.

Tortillalätyt (10 kpl)
  • 2 dl vettä
  • 0,5 tl suolaa
  • 3 dl durumvehnäjauhoja (tai vehnäjauhoja)
  • 2,5 dl maissijauhoja
  • 0,5 dl öljyä
  1. Sekoita ensin vesi ja suola. Lisää nesteen sekaan vehnä- ja maissijauhot sekä öljy ja sekoita käsin kiinteäksi palloksi.
  2. Jaa taikina kymmeneksi palloksi ja peitä ne kelmulla. Anna taikinapallojen levätä kymmenen minuuttia. (Tässä vaiheessa voisi olla hyvä hetki valmistella tortillojen täytteet, kuten leikata kasvikset, marinoida pavut, paistaa tofu jne.)
  3. Laita paistinpannu kuumenemaan. (Jos sinulla on pinnoitettu pannu, kannattaa sen pohja peittää vedellä, jotta sen pinnoite ei höyrysty vaaralliseksi myrkyksi. Pannu on kuuma, kun vesi kiehuu. Kaada vesi pois, kun alat paistaa lättyjä.)
  4. Kaulitse taikinapallosta parin millimetrin paksuinen tortillalätty. Taikina on suht elastista ja kimmoisaa, joten se ei jää pahasti pöytään kiinni. Silti apuna kannattaa käyttää jauhoja.
  5. Paista tortillalättyä kuumalla, kuivalla pannulla, kunnes sen alapintaan alkaa muodostua pieniä ruskeita täpliä noin minuutin paistamisen jälkeen. Käännä lätty ja paista myös toiselta puolelta. Älä paista liian rapeaksi tai ruskeaksi, sillä tarkoitus on saada aikaan pehmeitä tortilloita eikä tortillanäkkäreitä. Kaulitse paistamisen aikana seuraava lätty.
  6. Kun tortillalätty on valmis, nosta se lautaselle pyyhkeen alle, jotta se pysyy pehmeänä syömishetkeen saakka.

Täyteideoita
  • paljon tuoreita kasviksia, kuten tomaattia, paprikaa, kurkkua, salaattia ja punasipulia sopivan pieniksi paloiksi pilkottuna
  • oliiviöljyllä, omenaviinietikalla, valkosipulilla, cayennepippurilla, soijakastikkeella ja suolalla marinoituja kikherneitä
  • Pieneksi murskattua (kylmäsavu)tofua rapeaksi paistettuna
  • cashewpähkinöistä tehtyä nachokastiketta
  • tölkkisalsaa