Kikherne-tofu-margariinilevite eli munavoi ilman munia ja voita

Tykkäsin ennen vanhaan munavoista karjalanpiirakoiden kanssa, mutta vegaaniksi ryhdyttyäni jäi kyseinen juttu sattuneesta syystä kokonaan syömättä, KUNNES joku jossain (esim. Vegaanisessa versiossa) keksi, että yhdistämällä kikherneitä, tofua, margariinia ja mustaa suolaa, syntyy samannäköinen ja melko paljon myös samanmakuinen juttu.

Kikherne-tofu-margariinilevite (n. 5 dl)

• 1 prk/tlk kikherneitä
• 1 pkt maustamatonta tai hampputofua
• maun mukaan yrttejä, kuten tilliä, persiljaa tai ruohosipulia
• maun mukaan mustaa suolaa tai suolaa
• 100 g vegaanista margariinia (kuten sininen Keiju)

1. Valuta ja huuhdo kikherneet. Murskaa niitä haarukalla hieman pienemmiksi.
2. Valuta myös tofu ja murskaa se haarukalla tai käsin.
3. Yhdistä kaikki ainekset.

Musta suola eli kala namak on rikkipitoinen suola, jossa on kananmunamainen tuoksu ja maku. Sitä voi ostaa etnisistä kaupoista, Jalokivigalleriasta ja käsittääkseni nykyisin/piakkoin myös Ekolosta. Sillä on hieman taipumusta haihtua, joten jos haluat oikein munaisan maku- ja tuoksuelämyksen, kannattaa mustasuola lisätä levitteen sekaan vasta juuri ennen tarjoilua.

Ja koska joku kuitenkin jossain miettii, että onko vegaanien pakko syödä juttuja, jotka näyttävät ja maistuvat samalta kuin originaalit eläinten kehoista ja eritteistä tehdyt jutut, niin tässä muutama vastaus:

• Ei ole pakko! Ne vegaanit, jotka eivät halua sellaisia syödä, osaavat kyllä jättää ne syömättä.
• Jos on olemassa eläinystävällinen tapa tehdä jokin ruoka tai leivonnainen, niin miksi se pitäisi kuitenkin jättää tekemättä, vain siksi että joku toinen on aikaisemmin tehnyt saman asian eläinperäisistä aineksista?
• Samalla tavalla kuin sekasyöjät kaipaavat ruokaansa erilaisia makuja, suutuntumia ja rakenteita, kaipaavat samaa myös kasvissyöjät. Usein kuultu kehotus syödä pelkkiä kasviksia (eli käytännössä juureksia, vihanneksia ja hedelmiä), on sekä kulinaristisesti ajateltuna tylsää, että ravitsemuksellisesti ajateltuna jopa vaarallista. Kasvissyöjän lautaselle kuuluvat mainittujen raaka-aineiden lisäksi muun muassa kaikenlaiset viljat, palkokasvit, pähkinät, siemenet sekä tietysti näistä kaikista valmistetut jatkojalosteet.

Puhun nyt vain omasta puolestani, mutta uskon, että moni muukin vegaani on asiasta samaa mieltä kanssani. Kun syön seitanpihviä, soijajuustoa, kaurajogurttia tai riisijäätelöä, en kaihoisasti muistele niitä aikoja, kun sain syödä näiden tuotteiden "oikeita ja aitoja" eli eläinperäisiä versioita. Kaikki korvikkeiksi mielletyt asiat ovat minulle ihan oikeaa ruokaa, eivät korvikkeita.

Olen itse jättänyt eläinperäisten asioiden syömisen sen verran nuorena, että olen käytännössä opetellut tekemään ruokaa vain kasviperäisistä aineksista. Paistaessani siis seitanpihviä, en vertaa tilannetta lihan paistamiseen, koska en ole lihaa juuri koskaan paistanut. Tuossa tilanteessa paistan seitania, vaikka se voikin olla hankalasti käsitettävä juttu henkilölle, jonka kokemusmaailmaan seitaninpaistaminen kuuluu yhtä vähän kuin minun maailmaani lihanpaistaminen.