lauantai 16. tammikuuta 2016

Miksi vegaanin pitää syödä makkaraa?

Moni meistä on oppinut lapsesta saakka syömään tietynmakuista ja -tuntuista ruokaa, joten kasvissyöjänäkin saattaa kaivata tuttuja makuja sekä vaihtelua papuihin ja porkkanoihin. Tällöin avuksi tulevat mausteet, marinadit ja monipuoliset kasviproteiinin lähteet ja erikoistuotteet lihaisine suutuntumineen.

Olen usein kuullut, että kasvissyöjien pitäisi syödä kasvisruokaa eikä kaiken maailman feikkilihoja. Vaikka kasvikunnan tuotteista olisikin muotoiltu pihvi, on se edelleen kasvisruokaa. Tuotteiden käyttötarkoitus on mielestäni oleellisempi osa tuotetta kuin se, onko se nyt varmasti tehty eläimestä. Seitannakki on muodoltaan ihan yhtä kätevä laittaa hodarisämpylän väliin kuin lihanakki ja soijarouhepyörykkä on yhtä helppo viedä haarukalla suuhun kuin lihapyörykkä.

Harva kasvissyöjä on kasvissyöjä, koska ei tykkäisi lihan mausta. Itsekin söin kaikkein mieluiten lihaa, kunnes eräänä päivänä päätin luopua siitä. En enää halunnut, että kenenkään tarvitsisi kuolla siksi, että minun oli nälkä. Otin innolla vastaan soijarouheen, tofun ja seitanin, sillä tykkäsin niiden suutuntumasta ja mausta – kunhan olin ensin vähän totutellut niihin. Jos ensimmäisellä kerralla soijarouhe tai seitan maistuu kummalta, anna makuaistillesi aikaa sopeutua. Opettele myös maustamaan!

Usein syy kasvissyöntiin on se, etteivät ihmiset tykkää siitä, miten lihaa "tehdään". Tästä syystä monellekaan henkilölle ei ole ongelma syödä seitanpihvejä. Jos ei tykkää feikkilihoista, ne voi tietysti jättää syömättä ja se on täysin ok! En itse miellä kasviperäisiä pihvejä, pyöryköitä tai nakkeja lihankorvikkeiksi, vaikka olen käyttänytkin sanaa feikkiliha. Minulle soija ja seitan ovat ihan omia juttujaan eli soijatuotteita ja seitania, vaikka tietysti tunnistankin niistä paljon samoja ominaisuuksia kuin lihatuotteista aikanaan.


Lihaisat ruoat

Lihaa muistuttavia tuotteita on paljon! Tutuimpia niistä ovat soijarouheet, -suikaleet, -palat ja -leikkeet, joita voi käyttää kaikkiin niihin ruokiin, joihin käytetään jauhelihaa, suikaloitua lihaa, pihvejä ja niin edelleen. Ne ovat edullisia, helppoja käyttää ja kuivatuotteina ne säilyvät pitkään. Kunhan ne maustaa hyvin, saa niistä ihan mahtavaa ruokaa.

Makkara- ja nakkiosastolla on koko ajan enemmän ja enemmän valinnanvaraa. Jo vuosikausia markettien kylmälaareissa väijyneet Poutun soijanakit ja -makkarat ovat saaneet rinnalleen Topas Wheatyn ja Bon Soyan nakit ja makkarat. Meitä on moneen junaan, Poutun nakkien tapauksessa useimmiten kahteen. Toisessa junassa ovat he, joiden mielestä Poutun nakit ovat tosi jees ja parasta ikinä. Itse olen siinä toisessa junassa, jossa Poutun nakkeja pidetään oksettavina. Olkaa siis varoitetut! Suosittelen aloittamaan kasvisnakkeihin tutustumisen Topasin ja Bon Soyan tuotteista. Jos ensimmäinen laatu ei miellytä, kokeile jotain toista, sillä vegaaninakeissa on tosi paljon eroja niin maussa kuin rakenteessakin.

Kaupoista löytyy myös Bon Soyan ja Topasin leikkeleitä. Topasin leikkeleet ovat "täyslihaisempia" kun taas Bon Soyan viherpippurileikkele muistuttaa lauantaimakkaraa. Itse tykkään molemmista. Topasin tuotteista suosikkejani ovat Salami ja Savustetut vegaanisiivut, joilla on vitsikäs nimi.

Pakasteosastolta löytyy tällä hetkellä tosi paljon kaikkea ihanan feikkiä! Anamman kaikki tuotteet ovat vegaanisia. Mainitsemisen arvoisia ovat kaikki sarjan pihvit, pyörykät ja turvotettu soijarouhe. Viimeinen tuntuu tosin vähän hassulta tuotteelta, jos on viimeiset yhdeksäntoista vuotta ihan itse osannut turvottaa ja maustaa soijarouheensa. Kiva kuitenkin, että sellainen tuote on olemassa, koska se on tosi kätevä yhtäkkisen tortillanälän yllättäessä. Hälsans Kökiltä löytyy useita vegaanisia tuotteita, ja ikuisuuden kananmunasta kiinnipitänyt Quorn-sarjakin on vihdoin saanut joukkoonsa vegaanisia versioita, joista Suomeenkin pitäisi tulla Schnitzel-tyyppinen pihvi! Molempien sarjan vegaanituotteiden pakkauksissa lukee selvästi, jos ne ovat vegaanisia. Myös Terra-sarjassa on vegaanisia pakasteita.

Seitania voi tehdä myös itse. Netti on täynnä ohjeita pihveille, kinkuille, paisteille ja suikaleille. Jos saat käsiisi Jere Niemisen Vegaanin kotiruokakirjan, löytyy siitäkin monta hyvää seitanohjetta. Chocochilin jerk seitan -reseptiin törmää jatkuvasti, jos joku kysyy hyviä seitanohjeita.

Maustamisessa kannattaa käyttää niitä samoja mausteita, joista on tykännyt liharuoissa. Pihvi- ja grillausmaustesekoitukset ovat useimmiten vegaanisia, joten ne sopivat nimestään huolimatta oikein hyvin vegaaniruoan maustamiseen. Soijakastike on sekin hyvä yleismauste. Myös marinointiin voi käyttää samoja valmiita tai itsetehtyjä kastikkeita kuin lihankin marinointiin.

Koska soijarouheet ja tofut ovat eläinperäisiä tuotteita huomattavasti vähärasvaisempia, kannattaa niiden valmistuksessa käyttää riittävästi rasvaa.

Jos mieli tekee pekonia, löytyy apu suolasta, savunmausta ja rasvasta eli pointti on maustamisessa ja kypsentämisessä. Tästä linkistä löydät reseptit tofusta, munakoisosta, sienistä, kookoksesta, seitanista ja tempestä valmistettaviin vegepekoneihin englanniksi. Chocochilistä löytyy hyvä versio soijahiutalepekonista.


Kanaisat ruoat

Jos haluat lautasellesi jotain kanaa muistuttavaa kanatonta evästä, löytyy kasvikunnan tuotteista myös kanaa muistuttavia suutuntumia ja makuja.

Broilerisuikaleiden perinteinen korvaaja on soijasuikale tai -leike, seitan tai tofu. Todennäköisesti myös piakkoin kauppoihin saapuva nyhtökaura kelpaa kanan tilalle oikein hyvin. 

Seitania, soijatuotteita ja tofua voi uppopaistaa ja ne voi syödä tulisen kastikkeen kera wingsien tapaan. Texas Pete tai muu vastaava kastike sekoitetaan sulatettuun margariiniin, uppopaistetut seitanit tai soijaleikkeet upotetaan siihen ja syödään porkkanatikkujen kera.

Kikherneistäkin saa kanamaista suutuntumaa, kun ne marinoi ja paahtaa. Esimerkiksi tässä on yksi ohje, jonka mausteita voi fiksailla kanamaisemmiksi, jos haluaa.

Perinteisiä kanan kanssa käytettäviä mausteita ovat karrit, erilaiset sitrukset ja kaffirlimen lehdet, chilit, valkosipuli ja monet yrtit, kuten salvia, timjami, rosmariini ja korianteri. Näitä samoja mausteita voi tietysti käyttää myös soijasuikaleiden ja kumppaneiden maustamiseen ja marinointiin. Vegaanisia marinointi- ja grillauskastikkeita löytyy myös valmiina, ja broilerimausteetkin ovat useimmiten vegaanisia, joten niitäkin kannattaa käyttää.

Monet kananmakuiset nuudelit ovat vegaanisia! Vegaanituotteet-sivustolta voit tarkistaa, mitkä!

iHerbistä voi tilata vegaanista kanaliemitiivistettä. Se kuuluu oman keittiöni vakkarituotteisiin, joten suosittelen sitä lämpimästi, jos joskus teet iHerbiin tilauksen.

Vegaanisia nugetteja löytyy muutamalta tuotemerkiltä. En nyt osaa sanoa, kuinka lähellä ne ovat kanallisia versioita, mutta rapsakoiksi paistettuina ne maistuvat kyllä tosi hyviltä.


Kalaisat ruoat

Jos kaipaat kalanmakua, mutta et halua sitä varten syödä kaloja, voit kikkailla mausteilla ja suutuntumilla!

Tilli on todella yleinen mauste kalaruoissa, joten sitä voi käyttää saman efektin luomiseksi myös kasvisruoissa. Sitruuna ja sitruunapippuri ovat myös perinteinen kalaruoan mauste, joten niiden kanssa voi myös kikkailla.

Kalan ominaismaku johtuu usein kalan rasvahapoista eli omegoista. Tästä syystä esimerkiksi hamppu- ja pellaöljy tuovat monille mieleen kalan. Pienessä määrin käytettynä ne voivat lisätä ruoan kalamaisuutta.

Koska kalat syövät levää tai levää syöviä kaloja, maistuvat ne levältä. Kalanmakua saa siis ruokaan myös käyttämällä levää, kuten murskattua norilevyarkkia tai kelp-jauhetta. Noriarkissa on myös vähän sellainen sitkeä kalannahkamainen vivahde, joten sitä voi hyödyntää erilaisissa ruoissa myös "kalan nahkana". Saatavilla on myös merileväkaviaaria, jonka mustat versiot ovat vegaanisia.

Myös savunmaku yhdistetään usein kalaan. Savunmakua saa ruokaan nestesavulla ja savupaprikalla. Myös kylmäsavutofussa on kalaisa fiilis juurikin savunmaun vuoksi.

Hyvin autenttisen oloista raakaa kalaa vegaaniversiona voi tehdä vesimeloneista! Vesimelonipalat marinoidaan ja paistetaan, jolloin niiden rakenne, maku, ulkonäkö ja haju muuttuu yllättävän kalamaiseksi. Englanninkielisen ohjeen löydät täältä

Munakoisosta voi tehdä munakoisosilliä, joka maistuu myös heille, jotka eivät tykkää munakoisosta tai sillistä!

Hyvä ruoka, huonot jutut -blogista löytyy huippuohje tofumuikuille! Ohjeessa hyödynnetään levää, sitruunaa ja sitruunapippuria sekä voinmakuista rypsiöljyä. Olen syönyt noita viime kesänä ja totean, että ne olivat ihan huippuja!

Hieman tonnikalasalaattimaista salaattia voi tehdä kikherneistä ja sopivista mausteista. Tässä on yksi resepti.

Vegekaupoista voi ostaa erilaisia feikkikalatuotteita, kuten tonnikalaa ja katkarapuja. Niistä voi tehdä esim. tonnikalatonta pastaa.


Niin, miksi vegaanin pitäisi syödä makkaraa?

Loppuun vielä muistutus. Vegaanin ei pidä syödä makkaraa, mutta niin saa tehdä, jos haluaa. Se ei ole keneltäkään pois.

7 kommenttia:

  1. Todella hyvä teksti jälleen! Onneksi on paljon vaihtoehtoja :) Nyt tuli mieleen, että mitkä ovat sinun kokemuksesi tempehistä? Olen siitä kuullut paljon hyvää ja seuraavalla suuremman kaupungin reissulla koetankin sitä lähteä metsästämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Mun eka kokemus tempestä on sellainen, että halusin ostaa "jotain uutta jännää" grillattavaa mökkijuhannukseen ja päädyin lasipurkissa myytävään, liemessä lilluvaan tempeen. Kun kysyin myyjältä mielipidettä tempestä, niin hän jotenkin vaivautuneena selitti, että kyllähän siitä ihan ok-ruokaa saa, jos osaa sitä valmistaa. Mitään vinkkejä en tietenkään kysellyt. Jotain uutta jännää kyllä seurasi! Lykkäsin tempepalat grilliin sellaisenaan. No eipä tullut sitten niitä tempejä syötyä ensimmäistä haukkausta enempää! Kokemus oli yksinkertaisesti puistattavan oksettava :D

      Muutamaa vuotta myöhemmin otin varovaisesti lusikallisen jotain tempepaistosta Silvopleessa. Tämä kokemus oli huomattavasti miellyttävämpi, vaikka en kyllä silloinkaan voi sanoa tykänneeni tempen mausta tai suutuntumasta. Mutta se kuitenkin menetteli.

      Sitten tutustuin Tofumoonin kotimaisiin tempeihin ja pari kertaa maisteltuani totesin, että niitähän voi syödä suoraan paketista. Myös Palkuaisen tempet ovat olleet kivoja, erityisesti hernetempe. Lupiinitempestä en tykännyt.

      Tempeen kannattaa tutustua sellaisella pienellä varauksella, että se todennäköisesti maistuu ja tuntuu suussa jotenkin odottamattomalta :) Ekalla kerralla sitä ehkä kannattaa varmuuden vuoksi maustaa reilusti ja paistaa runsaassa rasvassa.

      Poista
  2. Hei,
    täältä monipuolista ruokaa ja ruuanlaittoa rakastavan sekasyöjän näkemys. Nimittäin mun mielestä sekä vegaani- että kasvisruoka yleensä on loputtomia runsaudensarvia. Sama pätee kaikkiin ruokavalioihin, joissa on syystä tai toisesta rajoitteita (mitä sanaa ei tässä nyt pidä ymmärtää turhan negatiivisesti). On totta, että ihmisten maku ja tietyn suutuntuman kaipuu on kehittynyt jokaisella jo lapsena, mutta siitä huolimatta koen, että jos lähdetään "jäljentämään" liharuokia, siinä helposti hukataan ruoka-aineiden omat mahdollisuudet. Proteiinia voi saada yhtä hyvin dipistä kuin ruuan pääraaka-aineesta. Jälkiruoka voi olla ravitsemuksellisesti se teh thing, kun asian oikein oivaltaa, mutta tämä vaatii varsinkin Suomessa niin kovin läpileikkaavasta pääraaka-aine-liha+energialisäke-perunat+terveellisyys-salaatti -ajattelusta luopumista.

    Siis: Jos halutaan tehdä ja syödä makkaraa, niin mikäs siinä. Kunhan ei unohdeta niitä kaikkia mahdollisuuksia, joita me kaavoihin kangistuneet sekasyöjät ohitetaan. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hupsista, oli jäänyt vastaamatta tähän. Pahoittelut!

      Oon kans sitä mieltä, että kasvisruoka on täynnä mahdollisuuksia vaikka mihin. Syötäviä kasvilajeja on olemassa niin paljon, että vaikka joka päivä maistaisi jotain uutta kasvista, eivät ne siltikään loppuisi kesken ihan pian. Ja tuon lisäksi kaikkia kasveja ja niistä saatavia tuotteita voi valmistaa ruoaksi lukemattomilla eri tavoilla. (Tämä koskee tietysti myös sekasyöjiä, koska kasvit kuuluvat myös heidän ruokavalioonsa.)

      Aika harva kasvissyöjä taitaa elellä pelkästään seitannakeilla ja soijanugeteilla, vaan on väkisinkin opetellut käyttämään kasviksia monipuolisesti, koska eines- ja makkaravaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole ollut olemassa. Vegaanieinesskene on siis aika uusi juttu. Vegaanit ovatkin ottaneet vihikset ja kumppanit iloiten vastaan, eikä siinä ole mitään väärää. Ihan samalla tavalla (tai ehkä ei nyt ihan niin suurella riemulla mutta kuitenkin) sekasyöjät ovat iloinneet eineksistä, makkaroista ja muista valmisteista aikanaan. Niistä vain on tullut normi, koska ne kuuluvat niin monen ruokavalioon arkisena asiana ja niitä voi ostaa joka paikasta.

      Itse koen, että esimerkiksi seitantuotteet myös nimenomaan monipuolistavat ruokavaliota. Jos meillä ei olisi seitanpihvejä ja seitannakkeja (itsetehtyinä tai kaupasta ostettuina), ei meillä todennäköisesti olisi asiaa nimeltä seitan - eli meillä olisi yksi kätevä, proteiinipitoinen ja maukas ruoka-aine vähemmän. Ei ole seitanin vika, että se muistuttaa rakenteeltaan ja suutuntumaltaan monen mielestä lihaa ;)

      Poista
  3. Hei! Kiitos tosi paljon hienosta blogista, eksyin tänne ensimmäistä kertaa ja kirjanmerkkeihin meni. Itse ikävöin varmaan viikoittain ihan kamalasti liharuokia, mutta en siis lihaa ole pitkiin aikoihin enää syönyt. Tuntuu, että tämän asian ääneen sanominen on hirveä virhe, sekä sekasyöjäporukassa että vegeporukassa! Hirveitä katseita. No mutta kuitenkin, kiva löytää tänne! Hyvältä vaikuttavia ohjeita ja hienoa asiaa.

    Sellaista vielä, että Golden Sun Bio Chia siemenet ovat aivan kalanmakuisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Kiva, jos blogi on mielestäsi kiva :) En tänne ihan kauhean usein postaile, sillä mun bloggailun pääpaino on Kamomillan konditoria -leivontablogissa.

      On kyllä tosi harmi, jos omista ruokavalinnoista saa ikäviä katseita. Jos omat valinnat ei oo ristiriidassa omien periaatteiden kanssa, niin muiden ei pitäisi siitä harmistua sun puolesta. Musta on hienoa, että meillä on nykyisin valtavasti vaihtoehtoja tehdä kasvisruokaa monenlaisilla tavoilla. Ja ne tavat voi olla mitä vaan kaaliraasteesta ja keitetyistä porkkanoista nyhtökauraan ja seitaniin. (Fun fact: Seitan on ikivanha keksintö, jonka kehittivät buddhalaismunkit, jotka olivat kasvissyöjiä.) Tärkeintä on se, että me voidaan halutessamme syödä vahingoittamatta muita olentoja.

      Oi joi, ehkä niissä siemenissä on jotenkin erityisen paljon omegarasvahappoja, jos maistuvat kalalta :D Jotkut hampunsiemenet on kans aika kalaisia tuosta syystä johtuen.

      Poista
  4. Hei, millähän simpukat voisi korvata?

    VastaaPoista