Pinaatti–cashewricotta-lasagne

Kaapissa oli kaikenlaisia asioita, joista piti päästä eroon, joten päätin sujauttaa ne lasagnen sekaan. Tuli kyllä mainiota! Syötin tätä ihmisille kylmänä Vegaaniliiton piknikillä ja silläkin tyylillä tämä maistui ja keräsi kehuja. Kannattaa siis testailla!

Huom! Cashewricottaa varten on hyvä olla hyvä blenderi eli ei mikä tahansa halpis parinkympin vehje. Niissä ei ole tarpeeksi tehoja tekemään pähkinöistä muusia, joten pahimmassa tapauksessa koko laite menee mäsäksi. Pähkinöistä tulee pehmeämpiä, kun niitä liottaa vähintään yön yli, mutta silloinkaan kaikki blenderit eivät niihin tehoa. Olkaa siis varoitetut!

Pinaatti–cashewricotta

• 5 dl cashewpähkinöitä (blenderistä riippuen joko yön yli liotettuna tai ei)
• 3 dl vettä
• 100 g tuoretta pinaattia
• 1 tl suolaa
• 2 dl oluthiivahiutaleita

1. Laita kaikki ainekset blenderiin ja soseuta tasaiseksi massaksi.

Tomaattitäyte

• 7 öljyyn säilöttyä aurinkokuivattua tomaattia
• 7 kirsikkatomaattia tai pari tavallista
• 2 rkl öljyä (esim. tomaattien öljyä)
• 3 valkosipulin kynttä
• 0,5 tuubia tai yksi pikkupurkki tomaattipyrettä
• 0,5 tl suolaa
• 0,5 tl mustapippuria
• 2 dl vettä
• 2 dl soijarouhetta

1. Laita kaikki ainekset soijarouhetta lukuun ottamatta blenderiin ja soseuta tasaiseksi.
2. Lisää soijarouhe ja anna turvota hetken aikaa.

Juustopäällinen

• 1 paketti sulavaa vegaanista juustoa (Käytin SoyaToo!-merkkistä mantelimozzarellaraastetta, mutta Cheezly käy varmasti myös)
• 1 prk kaurakermaa
• loraus öljyä

1. Murenna juusto ja sekoita se muiden ainesten kanssa.

Ja sitten se itse lasagne

• lasagnelevyjä
• kaikki muut tässä mainitut soosit ja päälliset

1. Pinoa ainekset vuokaan parhaaksi katsomassasi järjestyksessä.
2. Paista 190-asteisessa uunissa 50 minuuttia.
3. Anna tekeytyä kymmenen minuuttia ennen tarjoilua.

Pitsapitsa

Lauantaina vietetään maailmanlaajuista vegaanipitsapäivää. Koska en tuolloin ehdi näperrellä, päätin ottaa varaslahdön ja tehdä pitsaa jo tänään. Sain aikaiseksi pitsan, jonka täytteenä on pitsaa!

Pitsapitsa

• kaksinkertainen annos pitsataikinaa
• vegaanista juustoa (esim. Wilmersburger, Smokeyrisella, Cheezly tai Tofutti)
• vegaanista pastakastiketta (ostin valmiina, koska olen laiska)
• kivoja täytteitä, kuten paprikaa, ananasta, sipulia, oliiveja ja vegesalamia (esim. Topas)

1. Valmista pitsataikina ohjeen mukaan ja anna sen kohota. Jaa taikina kahtia ja kauli toisesta palasta pyöreä pitsa. Levitä sen päälle pastakastiketta.
2. Kaulitse loppu taikina levyksi ja ota siitä pyöreällä muotilla pieniä pitsapohjia. Asettele pohjat ison pitsapohjan päälle ja täytä.
3. Paista 225-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.

Topasin salamista saa tähän pitsaan sopivia paloja, kun ne leikkaa pienellä pyöreällä muotilla!

Arkiruokia

Tämä teksti sai alkunsa, kun lueskelin Facebookin erinäisten vegaaniryhmien keskustelua siitä, millaisena vegaaniruokaa ei-vegaanien keskuudessa pidetään ja millaisena sitä pitäisi ei-vegaaneille markkinoida. Aloin pohtia syitä sille, miksi itse syön sellaista ruokaa, mitä syön. Tämä ei ole mikään eläinoikeusteksti, vaan ihan käytännön syömisen pohdiskelua jutusteluhengessä.

Homma lähtee kohdallani siitä, että ruoan on oltava vegaanista. Pyrin myös valitsemaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita, koska en halua syömisvalinnoillani aiheuttaa harmia ympäristölle, ihmisille ja tuleville sukupolville.

Ruoan pitää maistua hyvältä, sillä pahanmakuisen ruoan syöminen on ärsyttävää. Hyvänmakuinen ruoka ei ole synonyymi sille, että söisin pelkästään eineksiä, pelkästään prosessoitua ruokaa, pelkästään prosessoimatonta ruokaa, pelkästään raakaruokaa, pelkästään gluteenitonta ruokaa tai pelkästään jotain muuta tiukan kriteerin evästä. Esimerkiksi salaatti voi olla hyvää tai sitten se voi olla pahaa, mutta salaatti itsessään ei ole synonyymi hyvälle tai pahalle ruoalle.

Ruoan tekemisen pitää olla mielekästä ja mukavaa. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että syön einespyöryköitä ja ranskalaisia ja joskus useamman tunnin pilkkomista ja kokkailua. Useimmiten ruoanlaittoni on jotain tältä väliltä.

Yritän syödä terveellisesti, mutta en mene rikki, jos tämä ei jokaisella aterialla onnistu tai jos unohdan sen ihan tarkoituksella. Minulle terveellinen ruoka tarkoittaa sitä, että syön monipuolisesti vihanneksia, juureksia, salaatteja, yrttejä, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, pähkinöitä, viljoja sekä kaikenlaisia näistä jalostettuja tuotteita. En erityisesti jaksa vouhottaa esimerkiksi proteiinista, vaan pidän tärkeämpänä sitä, että syön riittävästi ja monipuolisesti kaikenlaista, jolloin proteiinintarpeeni täyttyy lähes automaattisesti.

En välttele prosessoituja tai lisäaineilla kyllästettyjä tuotteita mitenkään erityisesti, mutta en myöskään syö pelkästään niitä, vaan yritän resurssieni mukaisesti syödä mahdollisimman paljon ns. whole food -termin mukaista ruokaa. Perustelen tätä yksinkertaisesti sillä, että oma kroppa tuntuu paremmalta silloin, kun teen ruokaa alusta asti itse kuin silloin jos olen pidemmällä eines-, margariini- ja lisäainedieetillä.

Rakastan pakasteherneitä ja muita pakastetuotteita, sillä ilman niitä söihin huomattavasti vähemmän kaikenlaisia tärkeitä kasviksia. Mikä tahansa ruoka saa ison buustauksen tärkeitä ravintoaineita ja tärkeitä makuja, kun sekaan heittää esimerkiksi puoli pussillista pakasteherneitä, -maissia, -ruusukaalia, -parsakaalia, -papuja tai mitä kaikkea jänskää pakasteosastolta löytyykään.

Lyhyesti sanottuna ruokani pitää olla eettistä, hyvänmakuista sekä useimmiten omien kriteerieni mukaan terveellistä ja sen valmistamisen pitää olla mielestäni kivaa.

Tässä pari arkiruokaa, joita teen tosi usein:

• Avokadopasta. Se on helppo ja nopea tehdä, jos vain avokadot sattuvat olemaan sopivan kypsiä. Reseptiä voi muokata vielä vähän ruokaisammaksi lisäämällä siihen esimerkiksi paistettua tofua tai niitä pakasteherneitä.
• Salaatti. Kyllä, salaatti! Paistan paketillisen tofua (tai vaihtoehtoisesti marinoin esim. kikherneitä) ja sillä aikaa pilkon tomaattia, kurkkua, paprikaa, sipulia ja salaattia kulhoon. Kastikkeen teen etikasta, öljystä, valkosipulista, suolasta ja mustapippurirouheesta. Oleellista tässä ruoassa on se, että sitä syödään oikeasti iso annos.
• Keitto. Laitan kattilaan vettä ja kasvisliemikuution. Pilkon sinne perunaa, porkkanaa, sipulia ja muita mahdollisia vihanneslokeron herkkuja ja pari kourallista soijarouhetta tai -suikaleita. Keittämisen loppuvaiheessa lisään sekaan aarteita pakastimesta, kuten vaikkapa niitä suosikkejani eli pakasteherneitä. Maustan keittoni yleensä aika simppelisti suolalla ja pippurilla sekä yrttimausteilla, mutta usein ripautan sekaan myös jotain chiliä. Ihan hirvittävän hyvää keittoa saa, kun liemen sekaan lisää tomaattipyrettä ja kookosmaitoa.
• Teen tosi usein vohveliraudalla toasteja, koska leipä nyt vain on tosi paljon parempaa rapeana. Täytän leivän asioilla, joita löytyy jääkaapista ja puristan vohveliraudan sisälle muutamaksi minuutiksi. Niin hyvää! Leivän voi täyttää esim. vegaanisella pestolla, pavuilla, tofusuikaleilla tai seitanleikkeleillä ja tomaatilla.
• Ranskikset. Ranskisten kylkeen voi laittaa uuniin paistumaan marinoituja kikherneitä tai soijasuilaleita. Kaveriksi ranskiksille voi tehdä kivan salaatin tomaatista ja sipulista. Ketsupin virassa omalla lautasellani on useimmiten maustamaton soijajogurtti.
• Smoothie. Tämä menee ehkä enemmän aamiaisosastoon, mutta pääsi kuitenkin tälle listalle. Smoothieni koostuu useimmiten banaanista, appelsiinista ja mustikoista. Jos minulla on tuoretta basilikaa, niin laitan sitä smoothien sekaan, koska se maistuu yllättävästi ihanalta. Nesteenä smoothiessa käytän useimmin vettä ja lisäksi sen sekaan päätyy myös jotain pähkinöitä tai siemeniä. Smoothieta pitää tietysti tehdä suurin piirtein ämpärillinen.
• Perunat ja kastike. Suosikkiruoka lapsuudestani lähtien! Perunoiden keittämisen aikana teen kastikkeen, useimmiten tällä ohjeella. Perunoiden ja kastikkeen oheen paistan tofua, seitania tai jotain muuta jääkaapista löytyvää eineskamaa.
• Tacot tai tortillat. Yksinkertaista ja hyvää! Paljon rehuja sekä soijarouhetta, tofua tai papuja. Kastikkeeksi käyvät esim. maustettu maustamaton soijajogurtti, salsa tai itsetehty cashewkastike tai hummus.

Jos soija jostain syystä pelottaa, niin sen voi kaikissa näissä resepteissä korvata muilla pavuilla, herne- tai härkäpapurouheella tai erilaisilla herne- tai härkäpaputempeillä.

Nyt tuli nälkä, joten alanpa suunnittelemaan, mitä tänään syön!

Lähes törkyhyvä keitto

Super Bowl -hengen mukainen sämpylä.

Tein keittoa. Siitä tuli törkyhyvää. On kuitenkin vähän huijausta kirjoittaa resepti tänne blogiin, koska käytin sellaista ainesosaa, jota pitää tilata ulkomaan kaupasta. Koska haluan kuitenkin jakaa tämän erikoistuotteen ilosanomaa, päätyi resepti blogiin asti.

Jos joskus maailmassa tilaat jotain iHerb-verkkokaupasta, sanotaan nyt vaikka vegaanista kosmetiikkaa, niin ota ihmeessä tilaukseen mukaan tämä tuote: vegaaninen "kana"liemitahna. Sanon vaan, että "Voi herranen aika ja hyvä isä!"

Ihan oikeasti kyllä uskon, että keitosta tulee ainakin lähes törkyhyvää, vaikka tuon erikoistuotteen tilalla käyttäisikin kotoisampaa vaihtoehtoa. Koska keitossa on tosi paljon erilaisia ja erimakuisia kasviksia ja sitä keitetään suht pitkään (ja koska siinä on Ameriikan taikatahnaa), en maustanut keittoa mitenkään erityisen ronskilla otteella. Jos tällä ohjeella tuntuu siltä, että keitto kaipaa lisäpotkua, niin olet oikein oikeutettu sitä siihen lisäämään.

Lähes törkyhyvä keitto (4:lle)

• 2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
• 2 punasipulia
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 pkt tofua
• 2 sellerin vartta
• 3 porkkanaa
• 4 perunaa
• 1 chili
• 1,5 l vettä
• 1 rkl kasvisliemijauhetta
• 1 tl mustapippurirouhetta
• 200 g (pakaste)herneitä
• 200 g (pakaste)maissia

1. Kuumenna öljy kattilassa. Kuutioi punaispuli ja silppua valkosipuli. Laske hieman lieden lämpötilaa ja kuullota sipuleita kuumassa öljyssä parin minuutin ajan.
2. Leikkaa tofu ohuiksi suikaleiksi. Lisää se sipuleiden sekaan ja paistele muutaman minuutin ajan. Samalla voit pestä, kuoria ja kuutioida kaikki loput kasvikset.
3. Lisää kasvikset ja kuullota niitäkin parin minuutin ajan.
4. Lisää vesi, kasvisliemijauhe ja mustapippuri. Maistele ja tarkista, tarvitseeko liemi lisää makuja. Jos siltä tuntuu, niin lisää suolaa, yrttimausteita ja mitä tahansa maustekaapin asioita, joista tykkäät.
5. Anna keiton kiehua 15 minuuttia. Tarkista, ovatko perunat ja porkkanat kypsiä. Jos eivät ole, niin keitä vielä lisää. Jos ovat kypsiä, lisää herneet ja maissit ja anna vielä kiehua vähintään viisi minuuttia.
6. Tarjoile höyryävänä.

Haluan sanoa vielä sanasen varsiselleristä. Tiedän, että siitä ei juuri tykätä. Minun mielestäni sille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus, sillä oikeastaan se on aika hyvä vihannes. Jos et tykkää haukata sitä suoraan raakana, niin älä tee niin – en minäkään. Jos et halua juoda mehua, jonka sekaan sitä on puristettu, niin älä tee niin – paitsi että suosittelen silti kokeilemaan, miltä maistuu itsepuristettu mehu, jossa on paljon omenaa, paljon appelsiinia, muutama porkkana ja yksi sellerin varsi. Sen sijaan, leikkaa selleri ihan pikkuisiksi paloiksi ja laita ne mukaan keittoon tai muhennokseen. Kypsennä niin kauan, että selleri on muhjaantunut ihan atomeiksi. Sitten maista ja totea, että eihän se nyt niin kamalaa ehkä ollutkaan. Tarvittaessa toista käsittely, sillä suu tottuu ajan kanssa erilaisiin makuihin.

Tortillalätyt

Meillä oli eilen tortillabileet, joihin tortillalätyt tehtiin ihan itse! Itsetehtynä ne maistuvat paremmilta kuin kaupan jo hieman liioitellun lisäaineiset tortillalätyt.

Tortillalätyt (10 kpl)

• 2 dl vettä
• 0,5 tl suolaa
• 3 dl durumvehnäjauhoja (tai vehnäjauhoja)
• 2,5 dl maissijauhoja
• 0,5 dl öljyä

1. Sekoita ensin vesi ja suola. Lisää nesteen sekaan vehnä- ja maissijauhot sekä öljy ja sekoita käsin kiinteäksi palloksi.
2. Jaa taikina kymmeneksi palloksi ja peitä ne kelmulla. Anna taikinapallojen levätä kymmenen minuuttia. (Tässä vaiheessa voisi olla hyvä hetki valmistella tortillojen täytteet, kuten leikata kasvikset, marinoida pavut, paistaa tofu jne.)
3. Laita paistinpannu kuumenemaan. (Jos sinulla on pinnoitettu pannu, kannattaa sen pohja peittää vedellä, jotta sen pinnoite ei höyrysty vaaralliseksi myrkyksi. Pannu on kuuma, kun vesi kiehuu. Kaada vesi pois, kun alat paistaa lättyjä.)
4. Kaulitse taikinapallosta parin millimetrin paksuinen tortillalätty. Taikina on suht elastista ja kimmoisaa, joten se ei jää pahasti pöytään kiinni. Silti apuna kannattaa käyttää jauhoja.
5. Paista tortillalättyä kuumalla, kuivalla pannulla, kunnes sen alapintaan alkaa muodostua pieniä ruskeita täpliä noin minuutin paistamisen jälkeen. Käännä lätty ja paista myös toiselta puolelta. Älä paista liian rapeaksi tai ruskeaksi, sillä tarkoitus on saada aikaan pehmeitä tortilloita eikä tortillanäkkäreitä. Kaulitse paistamisen aikana seuraava lätty.
6. Kun tortillalätty on valmis, nosta se lautaselle pyyhkeen alle, jotta se pysyy pehmeänä syömishetkeen saakka.

Täyteideoita

• paljon tuoreita kasviksia, kuten tomaattia, paprikaa, kurkkua, salaattia ja punasipulia sopivan pieniksi paloiksi pilkottuna
• oliiviöljyllä, omenaviinietikalla, valkosipulilla, cayennepippurilla, soijakastikkeella ja suolalla marinoituja kikherneitä
• Pieneksi murskattua (kylmäsavu)tofua rapeaksi paistettuna
• cashewpähkinöistä tehtyä nachokastiketta
• tölkkisalsaa

Sinappimunakoiso

Tämä on niin sanottua munakoisosilliä eli silliä ilman silliä. Tämä on siitä jännää, että tästä tykkäävät myös he, jotka eivät tykkää munakoisosta muissa yhteyksissä.

Sinappimunakoiso

• 1 munakoiso
• 2,5 dl soija- tai kaurakermaa
• 0,5 dl sinappia
• 1 rkl etikkaa
• 0,5 tl suolaa
• 0,25 tl valkopippuria
• 1 tl kuivattua tilliä

1. Leikkaa munakoiso sentin paksuisiksi paloiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä noin viisi minuuttia eli kunnes munakoisopalat ovat pehmeitä. Kaada vesi pois ja anna munakoisojen kuivua hetki siivilässä tai pyyhkeen päällä.
2. Sekoita soijakerma, sinappi, etikka, suola, valkopippuri ja tilli tasaiseksi. Lisää vielä lämpimät munakoisopalat kastikkeen sekaan.
3. Anna marinoitua jääkaapissa mieluiten seuraavaan päivään ennen tarjoilua.

Papujen keittäminen

Pavunkeittäjän parhaat kaverit

Tässä muutama sellainen vinkki papujen keittämiseen, joita en ole valitettavasti oikein missään aikaisemmin nähnyt, mutta jotka käsittääkseni ovat ihan yleisesti kaikkien papuja säännöllisesti keittävien tiedossa.

Suurin osa palkokasveista pitää liottaa ja keittää ennen käyttöä. Liotus- ja keittoajoille löytyy osviittaa tästä Vegaaniliiton esitteestä, mutta papulajikkeesta, korjuuajankohdasta ja todennäköisesti myös kuun asennosta johtuen ajat ovat vain suuntaa-antavia. Vaikka ohjeen mukaan tietyn pavun keittoaika on tunti, eikä se tunnissa ole vielä kypsä, pitää sitä tietysti keittää pidempään. Sama toimii myös toisin päin, eli jos pavut alkavat muussaantua jo puolen tunnin kohdalla, ovat ne varmasti jo kypsiä.

• Laita pavut isoon kattilaan. Pavut turpoavat liotessaan noin kaksinkertaiksi, joten valitse kattila, joka tulee vain puoliksi täyteen papuja. Laske kattila täyteen vettä, jotta pavut ovat koko liottamisen ajan vedenpinnan alapuolella.
• Liota papuja yön yli tai vähintään kahdeksan tuntia. Jos näyttää siltä, että pavut turpoavat niin paljon, että ne nousevat vedenpinnan yläpuolelle, lisää vettä. Huuhtele pavut hyvin käyttämällä tarpeeksi isoa siivilää tai lävikköä.
• Laita pavut takaisin kattilaan ja täytä kattila vedellä. Voit kiehauttaa veden valmiiksi vedenkeittimellä, niin sinun ei tarvitse odottaa kauhean kauan kattilan vieressä sydän kurkussa koko ajan odottaen, että koska keittovesi kiehuu yli.
• Laita kattilalle kansi ja käännä levy päälle. Älä poistu paikalta, ennen kuin vesi kiehuu, sillä muutoin vesi kiehuu yli ja saat raaputtaa liedestä palanutta pavunkeittovettä. Tarkista aina välillä, kiehuuko vesi jo.
• Kun vesi kiehuu, ota kansi pois ja käännä levyä hieman pienemmälle. Omalla liedelläni pavut kiehuvat tarpeeksi hyvin, kun lämpötila on 8 asteikolla 1–12. 
• Kuori veden pinnalle noussut saponiinivaahto pois reikäkauhalla tai vaikka lusikalla. Voit hieman sekoitella papuja kauhalla, jolloin isompi määrä vaahtoa nousee veden pinnalle kerralla, eikä sinun tarvitse odotella sen nousemista pitkään.
• Kun vaikuttaa siltä, että vaahdon syntymistahti hiipuu, on aika laittaa kattilalle kansi. Kiinnitä kattilan reunaan muutama puinen pyykkipoika ja aseta kattilan kansi niiden varaan. Rako kannen ja kattilan välissä estää keittoveden kiehumisen yli, ja koska kattilalla on kansi, ei levyä tarvitse pitää täysillä ja luonto kiittää.
• Tarkista aina välillä, että vesi kiehuu ja että vettä on tarpeeksi. Jos vettä haihtuu paljon, kattilaan kannattaa lisätä valmiiksi kiehuvaa vettä, jotta sinun ei tarvitse aloittaa uudelleen kiehumisvahtimista.
• Pavut ovat valmiita, kun ne ovat tarpeeksi pehmeitä. Itse yleensä maistan papuja, ja jos ne maistuvat kypsiltä ja ovat mielestäni tarpeeksi pehmeitä, ovat ne silloin oikeastikin kypsiä. Toinen vinkki on tämä: Ota muutama papu lusikkaan ja puhalla niihin. Jos niiden kuori repeilee, ovat ne kypsiä. Suosittelen joka tapauksessa testaamaan papujen kypsyyden maistamalla myös tässä tapauksessa. Joskus pavut eivät pehmene, vaikka niitä keittäisi tuntikaupalla. Jos papu maistuu kypsältä (eikä esimerkiksi liotetulta mutta keittämättömältä herneeltä), on sitä turvallista syödä.
• Kaada kypsät pavut lävikköön tai siivilään ja huuhtele ne. Yleensä huuhtelen papuja kylmällä vedellä, jotta ne jäähtyvät nopeammin.
• Keitettyjä papuja voi ja kannattaa pakastaa. Se kannattaa tehdä pienemmissä annoksissa, sillä pavut jäätyvät aika tiukasti kiinni toisiinsa.

Tässä vielä pari vinkkiä ekologisempaan ja vähemmän vatsavaivoja aiheuttavaan papuiluun:

• Jos tarvitset vain pienen määrän papuja, on ekologisempaa ostaa ne kaupasta metalli- tai kartonkipakkauksessa. Paputehtaissa keitetään niin isoja määriä papuja kerralla, että pakkausmateriaalista riippumatta valmispapujen ostaminen on ympäristölle parempi vaihtoehto. On myös vähän turhauttavaa käyttää tunti siihen, että keittää kaksi desilitraa papuja. Muista kuitenkin kierrättää papujen purkki!
• Isompi määrä, esim. 5 litraa, on vähän ekologisempaa keittää itse kuin ostaa valmiiksi keitettynä kaupasta.
• Jotta pakastin ei joudu koville, kannattaa pavut jäähdytää hyvin ennen niiden pakastamista. Jos pakastimeen laittaa lämpimiä papuja, joutuu pakastin käymään hetken aikaa vähän kovemmilla tehoilla. Jos näin käy liian usein, voi pakastin mennä jopa rikki. Pavut kannattaa siis ensin viilentää esimerkiksi valuttamalla niiden päälle kylmää vettä, laittamalla ne sen jälkeen jääkaappiin ja vasta sitten pakastimeen. Talvella pavut ja muut ruoat kannattaa tietenkin jäähdyttää ulkona.
• Ruoansulatusongelmien vuoksi papujen keitinveteen suositellaan laitettavaksi sulamista avittavia yrttejä, kuten fenkolia. Jos et halua nyppiä fenkolinsiemeniä pois papujen seasta keittämisen jälkeen, voit laittaa fenkolit kattilaan teepallossa tms.
• En itse keitä papuja suolavedessä, mutta tiedän monen tekevän niin. Suola saattaa joskus vaikuttaa papuihin siten, että ne eivät pehmene keitettäessä halutulla tavalla, vaan jäävät koviksi.

En olisi itse tiennyt, milloin papujen keittäminen on ekologisempaa kuin niiden ostaminen valmiina, joten kiitokset Vegetukun papukauppiaalle ja ympäristötietäjä-Tuukalle nopeasta vastauksesta kysymykseeni. Ostakaa Vegetukusta papuja ja muita herkkuja siis kiitokseksi!